Jos olet tekemisissä molempien vanhempasi kanssa (niin, että kummallakin vanhemmalla on ns. “huoltajuus”), laki sanoo ettei toinen vanhempi voi viedä sinua pois maasta ilman toisen vanhemman tai tuomarin lupaa. Kun lapsi viedään toiseen maahan ilman vanhemman tai tuomarin lupaa, laki kutsuu tätä “lapsikaappaukseksi”, koska tällöin kyseessä on lapsen vieminen maasta väärin perustein.

Kun lapsi viedään toiseen maahan ilman vanhemman tai tuomarin lupaa, laki kutsuu tätä “lapsikaappaukseksi”, koska tällöin kyseessä on lapsen vieminen maasta väärin perustein. Laki sanoo, että kyseessä on lapsikaappaus myös silloin, kun vanhemmalla on lupa viedä lapsi pois maasta, mutta hän ei palautakaan lasta matkan päätteeksi. Tällöin kyseessä on palauttamatta jättäminen, kuten Annan tapauksessa.

Toiveena on, että voisitte yhdessä perheenä päättää siitä missä asut. Kun sinä ja vanhempasi ette pääse sopuun, voidaan avuksi pyytää “sovittelija”. Jos vanhempasi eivät pääse sopuun sovittelussa, pitää tuomarin päättää asiasta. Haagin lapsikaappaussopimus toimii parhaiten kahden sopimusvaltion välillä. Sopimuksen tarkoituksena on palauttaa lapsi viimeisimpään asuinmaahan, jotta oikeus voi päättää asiasta. Asuinamasi oikeusjärjestelmä saa perheasiositasi tiehtoa helpommin, kuin muut maat, jolloin se on paras taho tekemään asiasta päätöksen.

Vaikka sopimus kannustaa nopeaan palautukseen, on joitain tärkeitä tilanteita, joissa sinun ei tarvitse palata entiseen asuinmaahasi. Kyse on kieltäytymisperusteista.

Lue tarkempi määritlemä kieltäytymisperusteistä täältä

YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen (1989, UNCRC) 12 artikla määrittelee lapsen oikeudet tulla kuulluksi sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä. Joissain maissa oikeus haluaa kuulla lasta jokaisen tapauksen yhteydessä. Toisissa maissa oikeus kuulee lasta vain nissä tapauksissa, joissa lapsi ei halua tulla palautetuksi entiseen asuinmaahansa. Muista, että sinulla on oikeus pyytää kuulluksi tulemista.

Jokaisessa maassa on eriävät käytännöt siitä, milloin lapsi voi ilmaista toiveensa tuomarille. Joissakin maissa alaikäraja voi olla 6 vuotta. Joissain maissa lapsen toiveita kysytään vain vanhemmilta lapsilta. Voi tuntua epäreilulta, ettei kaikissa maissa ole yhtenäviä sääntöjä, mutta tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioita on yli 100 ja jokainen maa toimii hieman eri tavalla. Voit pyytää tapaustasi hoitavia aikuisia kertomaan mitkä säännöt ovat sinun tapauksessasi.

Jokaisella maalla on eri käytännöt lapsen kuulemiseen. Kolme yleisintä ovat:

• Tuomari puhuu lapsen kanssa
• Muut ammattilaiset puhuvat lapsen kanssa ja kertovat sitten oikeudessa lapsen näkemyksen
• Lapsella on oma edustaja, joka kertoo mitä lapsi toivoo tapahtuvan (lakimies, edunvalvoja, huoltaja)

Joissain maissa lasta kuullaan käyttäen yhtä, kahta tai kaikkia kolmea eri käytäntöä.

Tapaamasi henkilö on ystävälline Mitä tapahtuu, kun tapaan sen henkilön joka kuulee minua? n ja on usein puhunut myös muiden samankaltaisessa tilanteessa olleiden lasten kanssa. Hän auttaa ja selventää sinulle, miksi hänet on kutsuttu puhumaan kanssasi. Tarkoituksena on vastata kaikkiin kysymyksiisi ja pyytää omaa näkemystäsi asiassa. Kun tapaaminen on ohi, annetaan yleensä raportti näkemyksistäsi käräjäoikeudelle.

The Children’s Rights Committee on ryhmä ammattilaisia, jotka neuvovat maita lapsen oikeuksien turvaamisessa. Yhdistyksen mukaan lapsi ei saa tuntea, että hän joutuu tekemään päätöksen. Jos et halua ottaa kantaa, kerro asiaasi hoitavalle aikuiselle, että haluat mielummin aikuisten päättävän asiasta. .

Voit esittää omat toiveesi, vaikka et osallistuisikaan istuntoon. COVID19-pandemian vuoksi suuri osa istunnoista järjestettiin etänä. Joissain maissa sinut saatetaan kutsua istuntoon joko paikan päällä tai etänä, mutta jos et halua osallistua, kerro siitä asiaasi hoitavalle aikuiselle.

Joissakin maissa sinut saatetaan kutsua oikeussaliin tai verkkokokoukseen, mutta jos et halua osallistua kumpaankaan näistä, kerro asiasta mielipidettäsi kysyvälle henkilölle.

Sinun “kuulemisesi” on eri asia, kuin kuulemisesi pohjalta toimiminen. Tuomari on henkilö joka päättää siitä jäätkö, vai palautetaanko sinut aikaisempaan asuinmaahasi.

Jotta tuomari voi tehdä asiassa päätöksen, hän haluaa tietää mitkä sinun toiveesi ovat ja ymmärrätkö kuinka toiveesi vaikuttavat elämääsi ja tulevaisuuteesi.

Vaikka tuomari ymmärtäisi, ettet tahdo palata ja vaikka ymmärtäisit sen seuraukset, tuomari voi punnita sinun näkemyksiäsi muihin tekijöihin (esim. paras etusi). Tuomari ottaa nämä ja kaikki muut asiat huomioon päätöstä tehdessä.

Kun kerrot oikeudelle omat näkemyksesi, useimmiten ne sisällytetään oikeudessa jaettavaan raporttiin, joka jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Voit kuitenkin tarkistaa tämän, kun sinua kuullaan.