Jos vanhempasi on vienyt sinut luvatta (eli ilman toisen huoltajasi tai tuomarin lupaa) ulkomaille, tai ei ole palauttanut sinua kotiin ulkomailta, voi hän joutua pulaan lain kanssa. Kyse voi olla rikoksesta asuinmaassasi.

Ei ole yhtä ainoaa varoitusmerkkiä. Esimerkiksi suuret elämänmuutokset, kuten uuden työpaikan saaminen ja muuttaminen voivat olla varoitusmerkkejä. Muita merkkejä voivat olla esimerkiksi, kun vanhempi yrittää löytää passiasi tai syntymätodistustasi, tai haluaa viedä sinut yksin ulkomaille.

Vuosittain raportoidaan, eli ilmoitetaan ainakin 2700 lapsikaappausta viranomaisille. On myös monia kaappaustapauksia, joista ei tehdä ilmoitusta.

Jos olet huolissasi ystäväsi tai läheisesi tilanteesta, on parasta kertoa huolistasi luotettavalle aikuiselle, joka voi olla esimerkiksi perheenjäsen tai koulun aikuinen. Jos olet vielä senkin jälkeen huolissasi, voit ottaa yhteyttä johonkin järjestöön (listattu ”tietoa ja tukea”-sivulla).

Voit myös ottaa yhteyttä ja pyytää apua oman maasi 116000-linjan kautta, se on Missing Children Europe:n puhelinlinja. Numeroon soittaminen ei maksa mitään, siihen pystyy soittamaan kaikista Euroopan maista. Numerosta voidaan auttaa ja tukea sinua, sekä neuvoa sinua ottamaan yhteyttä oman maasi viranomaisiin ja auttaviin tahoihin.

Lapsikaappaus voi olla laitonta, riippuen siitä mistä maasta lapsi kaapataan. Jos lapsikaappaus on vasten maan lakeja, voi siitä joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen. Vaikka lapsikaappaus ei ole kaikissa maissa rikos, on sillä silti vakavat seuraukset sekä lapsille että heidän läheisilleen.

Useimmiten lapsikaappaus on vasten lapsen etua ja on lapsen edunmukaista palauttaa lapsi asuinmaahansa mahdollisimman pian. Yleensä on lapsen etu, että lapsen molemmat vanhemmat ovat aktiivisesti mukana lapsen elämässä, mutta tämä on haastavaa silloin, kun lapsi on eri maassa toisen vanhemman kanssa.

Jos sinut on viety ulkomaille, tai sinua ei suostuta palauttamaan, pitää määritellä ja päättää onko jotain syitä miksi sinua ei voida palauttaa asuinmaahasi (jolloin jäisit uuteen maahan, jonne sinut on kaapattu). Jos sinun tulee palata, tulee päättää palautukseen liittyvistä käytännön järjestelyistä.

Vanhempasi voivat päästä sopuun, jolloin he päättävät keskenään siitä, kuinka tilanteessasi toimitaan. Jos he eivät pääse sopuun, avuksi voidaan pyytää asiantuntijoita, lakimiehiä tai sovittelijoita. Viimekädessä, jos sopua ei synny, asiasta päättää käräjäoikeuden tuomari.

Joskus kaappauksen tehnyt vanhempi voi piilotella lasta ulkomailla. Silloin viranomaisten tulee ensin löytää lapsi, jonka jälkeen voidaan päättää lapsen palauttamisesta tai kieltäytymisperusteesta.

Joissakin tapauksissa vanhempi voi piilotella lasta myös muilta perheenjäseniltä. Näissä tapauksissa poliisin tulee selvittää olinpaikkasi, jonka jälkeen voidaan päättää tilanteesi jatkosta.

Jos epäilet, että vanhempasi piilottelee sinua, suosittelemme tutustumaan resursseihimme.

Voit myös ottaa yhteyttä ja pyytää apua oman maasi 116000-linjan kautta, se on Missing Children Europe:n puhelinlinja. Numeroon soittaminen ei maksa mitään, siihen pystyy soittamaan kaikista Euroopan maista. Numerosta voidaan auttaa ja tukea sinua, sekä neuvoa sinua ottamaan yhteyttä oman maasi viranomaisiin ja auttaviin tahoihin.

Tavoite on, että pääsette koko perheenä sopuun asuinpaikastasi. Silloin, kun sinä ja perheesi ette pääse sopuun, voi avuksi pyytää sovittelijaa (puolueeton ammattilainen) sovun löytämiseksi. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, tulee tuomarin päättää perheen puolesta. Vuoden 1980 Haagin lapsikaappaussopimus toimii niiden maiden välillä, jotka ovat sitoutuneet noudattamaan sitä. Sopimuksen tavoitteena on, että lapsi palautetaan siihen maahan, josta hänet on kaapattu (eli vakinainen asuinmaa). Yleensä asuinmaasi käräjäoikeuden on helpompi tehdä sinua koskevia päätöksiä.

The ‘Exceptions to Return’

Vaikka Haagin lapsikaappaussopimuksen tavoitteena on palauttaa lapsi, on joitain merkittäviä tilanteita, joissa tuomari voi kieltäytyä palauttamisestasi. Näitä syitä kutsutaan kieltäytymisperusteiksi.

Näistä kolme merkittävintä tilannetta on:

• Olet selvästi ilmaissut, ettet tahdo palata takaisin asuinmaahasi ja tuomari on vakuuttunut siitä, että ymmärrät päätöksesi seuraukset oman elämäsi kannalta.
• On riskinä, että sinulle tapahtuu vahinkoa, jos palaat.
• Olet asettunut uuteen maahan.
  Katso ”tarinat” josta ilmenee, kuinka nämä erityistilanteet otetaan huomioon päätöstä tehdessä.

Katso ”tarinat” josta ilmenee, kuinka nämä erityistilanteet otetaan huomioon päätöstä tehdessä.

Klikkaa tästä, niin pääset lukemaan kieltäytymisperusteen määritelmän.

Palauttamisellasi varmistetaan, että voit jatkaa tavanomaista elämääsi. Voi olla haastavaa kiriä menetettyä aikaa esimerkiksi koulussa. Voi olla myös huolestuttavaa, kun et voi tai pääse viettämään aikaa niiden asioiden pariin, jotka ovat sinulle tärkeitä (kuten perheesi ja ystäväsi). Kun sinut palautetaan, voi tuomari päättää siitä onko parasta, että jäät asumaan kyseiseen maahan.

Kun vanhempi kaappaa lapsensa, useimmiten lapsi palautetaan siihen maahan, mistä hänet on kaapattu. On myös poikkeuksia tähän käytäntöön (kieltäytymisperusteet). Mikäli et halua palata takaisin siihen maahan, josta sinut on kaapattu, on tärkeää kertoa aikuisille siitä, kun he käsittelevät tilannettasi.

Sinulla on lain turvaama oikeus kertoa, miltä sinusta tuntuu ja mitä sinä toivot. Se ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, että voit yksin päättää asiasta. Tuomari voi päättää noudattaa toivettasi, mutta se riippuu täysin siitä, oletko tarpeeksi vanha ymmärtämään tilanteesi.

Voi olla melko haastavaa muuttaa käytännön järjestelyitä sen jälkeen, kun tuomari antaa päätöksen. Siksi on hyvin tärkeää miettiä perusteellisesti mitä haluat, ja miltä sinusta tuntuu ja kertoa siitä aikuisille, kun he päättävät tilanteestasi.