Lethabon ja Blessingin tarina

  • Lethabo on 14-vuotias ja Blessing on 5-vuotias. He asuvat äitinsä kanssa Kapkaupungissa Etelä-Afrikassa.
  • Heidän isänsä asuu Genevessä tyttöystävänsä ja heidän poikavauvansa kanssa.
  • Isä käy tapaamassa Lethaboa ja Blessingiä kahdesti vuodessa
Lethabo and Blessing's Story Finding Home Liverpool
  • Viimeisimmällä vierailullaan Lethabon isä pyysi poikaa etsimään passinsa, koska hän halusi viedä pojan ”yllätysmatkalle”.
  • Lethabon isä käski häntä olemaan kertomatta äidille, jotta tämä ei tekisi numeroa ja pilaisi heidän hauskanpitonsa.
  • Lethabo on huolissaan ja tuntee, että jokin on vialla. Hän ei halua lähteä matkalle eikä pidä salailusta äitinsä edessä. Hän on myös huolissaan siitä, että joutuu jättämään sisarensa kotiin.

Lyhyt tiivistelmä siitä mitä laki sanoo:

  • Jos Lethabon isä haluaa viedä hänet matkalle, tulee hänen saada tähän lupa Lethabon äidiltä
  • Jos Lethabn isä vie tämän ulkomaille ilman äidin lupaa, on kyse lapsikaappauksesta, joka on vastoin lakia
  • Lethabo tulisi heti palauttaa äitinsä luokse Kapkaupunkiin ja hänen isäänsä voidaan syyttää rikoksesta

Kyseessä on monimutkainen alue lainsäädännössä. Klikkaa alla olevia kysymyksiä lukeaksesi tarkemmin lainsäädännöstä.

Jos olet tekemisissä molempien vanhempasi kanssa (niin, että kummallakin vanhemmalla on ns. “huoltajuus”), laki sanoo ettei toinen vanhempi voi viedä sinua pois maasta ilman toisen vanhemman tai tuomarin lupaa. Kun lapsi viedään toiseen maahan ilman vanhemman tai tuomarin lupaa, laki kutsuu tätä “lapsikaappaukseksi”, koska tällöin kyseessä on lapsen vieminen maasta väärin perustein.

Kun lapsi viedään toiseen maahan ilman vanhemman tai tuomarin lupaa, laki kutsuu tätä lapsikaappaukseksi koska tällöin kyseessä on lapsen vieminen maasta väärin perustein. Laki sanoo että kyseessä on lapsikaappaus myös silloin, kun vanhemmalla on lupa viedä lapsi pois maasta, mutta hän ei palautakaan lasta matkan päätteeksi (kuten Annan tapauksessa). Tällöin kyseessä on palauttamatta jättäminen.

Kyllä, näin joskus käy ja se voi tehdä tilanteesta entistä ikävämmän sille lapselle, joka viedään pois maasta ja myös niille, jotka jäävät. Kummatkin ikävöivät toisiaan ja miettivät miksi hänet on viety, tai jätetty. Tämä ei kuitenkaan koskaan ole sinun syytäsi, etkä saa syyttää itseäsi.

Lethabo tuntee syystä huolta ja hänen tulisi jutella Preciousille ja kertoa tälle tapahtuneesta. Hän voi kuitenkin olla vastahakoinen tekemään niin, koska rakastaa isäänsä ja nauttii ajasta hänen kanssaan. Äidille kertominen voi tuntua isän luottamuksen pettämiseltä. Silti äidille kertominen on oikein. On parempi olla turvassa sen sijaan, että odottaa siihen asti että jotain tapahtuu. On vaikeampi ratkaista tilanne sen jälkeen, kun sinut on viety pois maasta, sillä tilanteeen edetessä niin pitkälle, kärsivät kaikki (lapset mukaanlukien).

Preciousilla on monta eri mahdollisuutta toimia. Hän voi ottaa yhteyttä poliisiin ja selittää huolensa Lethabon kaappausuhasta. He voivat mahdollisesti varoittaa satamia ja lentokenttiä ennaltaehkäisevästi, etteivät Lethabo ja hänen isänsä pääsisi pois maasta. Precious voi myös ottaa yhteyttä lakimieheen selvittääkseen voiko käräjäoikeus estää Lethabon viemisen, tarvittaessa niin, että Lethabo tapaa Femiä vain valvotusti. Precious voi toivoa sovittelua, jos sellainen palvelu on saatavilla. Sovittelussa sopimisista kutsumme “sopuisaan ratkaisuun” päätymistä.

On mahdollista, että ”sovittelija” uudessa maassa voisi olla avuksi perheelle, jotta he pääsisisvät sopuisaan ratkaisuun. Kuten Lethabon tapauksessa, jos lapsen vie se vanhempi, jonka kanssa lapsi ei asu, on hyvin tyypillistä että hänet palautetaan nopealla aikataululla. Usein lapsen vienyt vanhempi suostuu palautukseen, kutsumme tätä “vapaaehtoisesti palauttamiseksi”.

Jos vanhemmat eivät pääse sopuun sovittelussa, tulee tuomarin päättää ratkaisusta. Vuoden 1980 Haagin lapsikaappaussopimuksen tavoitteena on palauttaa lapsi sinne maahan, jossa tämä asui ennen kaappausta (vakinainen asuinmaa), joten oikeusprosessin päätteeksi päätetään missä sinun tulisi asua. Vakinaisen asuinmaan oikeusjärjestelmä saa helpommin tietoja sinusta, jolloin sen on helpompi tehdä asiassa päätös, silloin kun vanhemmat eivät pääse keskenään sopuun.

On silti huomioitava, että vaikka Sopimus kannustaa palautukseen, on joitain tärkeitä tilanteita, jossa tuomari voi päättää ettei lasten tarvitse palata. Kyseessä on kieltäytymisperusteet, joista voit lukea lisää täältä.

Lue tarkempi määritlemä kieltäytymisperusteistä täältä

YK:n Lasten oikeuksien sopimuksen (1989, UNCRC) 12 artikla määrittelee lapsen oikeudet tulla kuulluksi sellaisissa asioissa, jotka koskevat häntä. Joissain maissa oikeus haluaa kuulla lasta jokaisen tapauksen yhteydessä. Toisissa maissa oikeus kuulee lasta vain nissä tapauksissa, joissa lapsi ei halua tulla palautetuksi entiseen asuinmaahansa. Muista, että sinulla on oikeus pyytää kuulluksi tulemista.

Jokaisessa maassa on eriävät käytännöt siitä, milloin lapsi voi ilmaista toiveensa tuomarille. Joissakin maissa alaikäraja voi olla 6 vuotta. Joissain maissa lapsen toiveita kysytään vain vanhemmilta lapsilta. Voi tuntua epäreilulta, ettei kaikissa maissa ole yhtenäviä sääntöjä, mutta tämä johtuu siitä, että jäsenvaltioita on yli 100 ja jokainen maa toimii hieman eri tavalla. Voit pyytää tapaustasi hoitavia aikuisia kertomaan mitkä säännöt ovat sinun tapauksessasi.

Jokaisella maalla on eri käytännöt lapsen kuulemiseen. Kolme yleisintä ovat:

  • Tuomari puhuu lapsen kanssa
  • Muut ammattilaiset puhuvat lapsen kanssa ja kertovat sitten oikeudessa lapsen näkemyksen
  • Lapsella on oma edustaja, joka kertoo mitä lapsi toivoo tapahtuvan (lakimies, edunvalvoja, huoltaja)

Joissain maissa lasta kuullaan käyttäen yhtä, kahta tai kaikkia kolmea eri käytäntöä.

Tapaamasi henkilö on ystävälline Mitä tapahtuu, kun tapaan sen henkilön joka kuulee minua? n ja on usein puhunut myös muiden samankaltaisessa tilanteessa olleiden lasten kanssa. Hän auttaa ja selventää sinulle, miksi hänet on kutsuttu puhumaan kanssasi. Tarkoituksena on vastata kaikkiin kysymyksiisi ja pyytää omaa näkemystäsi asiassa. Kun tapaaminen on ohi, annetaan yleensä raportti näkemyksistäsi käräjäoikeudelle.

The Children’s Rights Committee on ryhmä ammattilaisia, jotka neuvovat maita lapsen oikeuksien turvaamisessa. Yhdistyksen mukaan lapsi ei saa tuntea, että hän joutuu tekemään päätöksen. Jos et halua ottaa kantaa, kerro asiaasi hoitavalle aikuiselle, että haluat mielummin aikuisten päättävän asiasta. .

Voit esittää omat toiveesi, vaikka et osallistuisikaan istuntoon. COVID19-pandemian vuoksi suuri osa istunnoista järjestettiin etänä. Joissain maissa sinut saatetaan kutsua istuntoon joko paikan päällä tai etänä, mutta jos et halua osallistua, kerro siitä asiaasi hoitavalle aikuiselle.

Joissakin maissa sinut saatetaan kutsua oikeussaliin tai verkkokokoukseen, mutta jos et halua osallistua kumpaankaan näistä, kerro asiasta mielipidettäsi kysyvälle henkilölle.

Sinun “kuulemisesi” on eri asia, kuin kuulemisesi pohjalta toimiminen. Tuomari on henkilö joka päättää siitä jäätkö, vai palautetaanko sinut aikaisempaan asuinmaahasi.

Jotta tuomari voi tehdä asiassa päätöksen, hän haluaa tietää mitkä sinun toiveesi ovat ja ymmärrätkö kuinka toiveesi vaikuttavat elämääsi ja tulevaisuuteesi.

Vaikka tuomari ymmärtäisi, ettet tahdo palata ja vaikka ymmärtäisit sen seuraukset, tuomari voi punnita sinun näkemyksiäsi muihin tekijöihin (esim. paras etusi). Tuomari ottaa nämä ja kaikki muut asiat huomioon päätöstä tehdessä.

Kun kerrot oikeudelle omat näkemyksesi, useimmiten ne sisällytetään oikeudessa jaettavaan raporttiin, joka jaetaan kaikkien osapuolten kesken. Voit kuitenkin tarkistaa tämän, kun sinua kuullaan.